Duvskär — Kyyhkyluoto
Maantieto
Kyyhkyluodon valssi sijoittuu fiktiiviseen Duvskärin kylään, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla Tenholan kunnassa (ruots. Tenala, nykyään osa Tammisaaren kaupunkia) lähellä Tammisaarta. Kylän väkiluku on noin 150, koko Tenholan kunnan väkiluvun ollessa 3500. Duvskär—kuten Tenhola yleisestikin—on ruotsinkielistä seutua, mutta Duvskärissä on sota-ajan muuttoliikkeen jäljiltä suurempi osuus suomalaisia kuin muissa alueen kylissä. Kylän suomalaiset ovatkin alkaneet kutsua kylää suomalaisittain Kyyhkyluodoksi.
Etäisyys Tenholan kirkonkylälle on reilu kymmenen kilometriä, saman verran kuin Tammisaaren kaupunkiin. Muutamia kertoja päivässä ajava linja-autoyhteys kulkee Tammisaaresta Duvskärin ohi Tenholaan ja jatkaa edelleen Perniöön, tosin kesäisin matkat taitetaan usein polkupyörällä, talvisin hiihtäen. Etäisyyttä bussipysäkille on kolmisen kilometriä. Junaradan vuoksi yhteydet Tammisaareen ovat vähintään yhtä vilkkaat kuin Tenholaankin. Junarata onkin pääasiallinen yhteys Helsinkiin ja muihin suuriin kaupunkeihin—autot ovat maaseudulla vielä harvojen ylellisyys.
Oheinen kartta osoittaa Duvskärin sijainnin Tenholan ja Tammisaaren suhteen. Pelaajille lähetämme vielä ajanmukaisemman kartan alueesta. Joitakin tilastotietoja Tenholan kunnasta löytyy esimerkiksi täältä.
Kyyhkyluodon elämää
(Katso myös aikajana merkittävistä tapahtumista.)
Kyyhkyluoto on tyypillinen etelärannikon pieni saaristolaiskylä. Suurin osa asutuksesta on meren rannalla sijaitsevia yksittäistorppia tai pienten peltoalueiden keskellä olevia maalaistaloja. Kylän keskus rakentuu kahdentoista perheen asuttamalle mäelle seurantalon, leipomon, kyläkaupan ja kansakoulun läheisyyteen. Lauantaisin väki kokoontuu perinteisesti seurantalolle rentoutumaan kahvittelun ja toisinaan tanssimisen merkeissä.
Merkittävinpiä elinkeinoja Kyyhkyluodossa ovat kalastus ja siihen liittyvät oheistyöt, kuten savustamot, sekä peltoviljely ja sen ohessa karjatalous. Pari perhettä pitää myös lampaita, joista saadaan villaa käsitöitä varten. Käsitöitä ja kalatuotteita käydään myymässä sekä Tenholan että Tammisaaren toreilla. Kesäisin Kyyhkyluodon asukasmäärä kasvaa parilla kymmenellä sukulaisten tai varakkaampien kaupunkilaisten tullessa kesänviettoon.
Asukkaista yli neljännes on lapsia. Heistä suurin osa saa koulutuksekseen kylässä sijaitsevan kansakoulun oppimäärän—joillakin erityisen lahjakkailla lapsilla on mahdollisuus lähteä oppikouluun kirkonkylälle. Matkat taittuvat polkupyörällä tai hiihtäen, vain satunnaisesti linja-autolla.
Kylän varakkaimmat henkilöt ovat pikkukartanonherra Albert Grönvik, joka palasi kotiseudulleen luotuaan maailmalla suuren omaisuutensa, sekä piirilääkäri Olavi Alasvuo, sillä hän ainoana kyläläisenä Grönvikin lisäksi omistaa auton. Tätä nykyä auton komeus on hieman kärsinyt Alasvuon Jaakon esiteltyä isän omaisuutta huolimattomasti pari kesää sitten.
Kylällä muita tuttuja kasvoja ovat Kuusiston kaksihenkinen leipuriperhe—Matilda ja hänen poikansa Viljami—sekä morsiamen Aino-äiti, joka otti sodan aikana itselleen lääkärinvastuun ja on sen jälkeen toiminut Olavin apuna kiireisinä kuukausina. Erityisesti kylän naisille Aino on tärkeä hänen autettua lukuisissa synnytyksissä. Vuonna 1953 Ainon sairastelun tultua tietoon rakennettiin Olavin aloitteesta talkoovoimin Leikoloille uusi talo Grönvikin kartanon tiluksien naapuriin. Vanha talo on jäänyt autioksi sen oltua lähes asumiskelvottomassa kunnossa.
Tenholan vanha rovasti, Hermanni Arvola, oli kotoisin Kyyhkyluodosta. Tenholaan Hermanni siirtyi vanhemmalla iällä vuonna 1945 Lempäälän seurakunnasta. Hänen poikansa Henrik ei ole koskaan asunut etelärannikolla päinkään, mutta pojantytär Sofia on tullut monille tutuksi jo lapsuusiästä saakka avustaessaan rippikouluja ja ristiäisiä. Hermanni oli sairastellut jo pitkään, eikä kuoleman saapuminen kesän alussa ollut monillekaan yllätys. Tenholaan uusi pappi saapui pari viikkoa sitten.
Lisää tietoa maalaiselämästä meren rannalla löytyy esimerkiksi Vesillä - elämää ja historiaa -projektin kohdasta Saaristolaiselämää.
Kyyhkyluodon valssi
Surumielisesti rakkaudesta kertovan Kyyhkyluodon valssin alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta kyläläisten keskuudessa liikkuneen perimätiedon mukaan valssin olisi säveltänyt keski-ikäinen kaupunkilaissäveltäjä saapuessaan ensi kertaa Kyyhkyluotoon vuosisadan alkupuolella. Suosituimmassa tarinan versiossa kerrotaan säveltäjän rakastuneen Kyyhkyluodossa köyhän kalastajatorpan tyttäreen, mutta olleen liian ujo tunnustaakseen suoraan rakkauttaan. Valssin ensimmäinen julkinen esitys olisi ollut tytön ja kirkonkylän varakkaan tilallisen hääjuhlissa kolme vuotta sen jälkeen, kun säveltäjä kirjoitti valssin rakastetulleen. Erityisesti sodan jälkeisinä vaikeina vuosina valssista on tullut kyläläisille rakas.
 |
Kyyhkyluodon_valssi.mp3 (4.2MB) |
 |
Sanoitus |
Sävellys, sovitus, laulu: Hannu Niemi
Sanoitus: Jenni Häkkinen