Suomi 1950-luvulla
1900-luvun lyhyt historia
(Katso myös aikajana merkittävistä tapahtumista.)
Ensimmäisen maailmansodan keskellä vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi Neuvosto-Venäjästä lopettaen keisari Nikolai II:n aloittaman sortokauden. Vaikka itsenäistyminen toteutui rauhaisasti, uusi valtio jakautui nopeasti kahtia. Punaisten ja valkoisten välille helmikuussa 1918 puhjennut sisällissota jatkui väkivaltaisena halki kevään. Ratkaiseva taistelu käytiin Tampereella, jossa C.G.E. Mannerheim johti valkoisten suojeluskunnat voittoon. Sota jätti syvät haavat kahtiajakautuneeseen kansaan.
Sisällissodan tuhojen ja ensimmäisen maailmansodan runteleman Euroopan jälleenrakentaminen nosti talouden vähitellen jaloilleen, ja 1920-luku olikin kasvun aikaa. Musiikkivaikutteita ja elokuvia tuotiin ulkomailta innokkaasti ja omaa kansallisidentiteettiä kehitettiin eteenpäin. Iloisuus ja vallattomuus leimasi ainakin paremman väen vuosikymmentä. 1930-luvun vaihde toi muutoksen Yhdysvalloista alkaneen laman saapuessa Suomeen.
Toinen maailmansota syttyi Saksan miehittäessä Puolan syyskuussa 1939. Saksan hyväksynnällä Neuvostoliitto otti Suomen etupiiriinsä, jonka seurauksena syttyi talvisota. Marraskuun 30. päivän aamuna puna-armeija hyökkäsi Suomeen. Talvisota jatkui maaliskuuhun, jolloin Moskovan rauhansopimuksessa Suomi luovutti 10 prosenttia maa-alueistaan Neuvostoliitolle. Välirauha kesti vain reilun vuoden Neuvostoliiton aloitettua ilmapommitukset useille paikkakunnille (mm. Helsinkiin) kesäkuussa 1941. Edessä oli kolme vuotta kestävä jatkosota.
Sota-aikana oli voimassa yleinen työvelvollisuus, joka koski kaikkia 16-60 -vuotiaita kansalaisia. Vapaaehtoistyöllä monet järjestöt auttoivat merkittävästi sotaponnisteluissa. Monista arkitarpeista kuten ruoasta ja vaatteista kärsittiin puutetta, minkä seurauksena useimmat tavarat olivat säännösteltyjä. Miesten ollessa rintamalla naiset siirtyivät teollisuuden työtehtäviin, ja 70000 suomalaislasta lähetettiin sotaa pakoon Ruotsiin. Kun rauha viimein solmittiin, siihen liittyi jälleen alueluovutuksia, muiden muassa Karjala, Salla ja Petsamo.
Monet kulutustavarat säilyivät vuosikymmenen halki säännöstelyn alaisina, osa aina 1950-luvun alkuun asti. Uudelleenasutuspolitiikan mukaisesti rauhansopimuksessa luovutetuilta alueilta evakkoon lähteneille siirtolaisille järjestettiin koti muualta maasta valtion tukitoimin. Lisäksi rintamalta palanneille sotilaille myönnettiin viljeltäväksi uudistiloja. Tiukkojen sotakorvauksien myötä Suomen teollisuus kehittyi huimasti, ja viimeiset sotakorvaukset maksettiin vuonna 1952. Hyvinvoinnin lisääntyminen pohjautui teollisuuden menestymisen lisäksi valtion läpituomista laeista, joista merkittävin oli vuonna 1948 voimaan astunut lapsilisälaki. Laki tuli tarpeeseen, sillä sotien jälkeen syntyvyys lisääntyi merkittävästi.
Helsingin Olympialaiset vuonna 1952 oli merkittävä tapahtuma erityisesti maan nuorison identiteetille. Vuosikymmenen aikana suomalainen kirjallisuus, muotoilu ja kauneus menestyi ulkomailla - vuonna 1952 Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi. Radio, elokuvat ja äänitteet toivat ulkomailta uusia kulttuurivirtauksia Suomeen. Joukkotiedotusvälineistä merkittävin oli valtion omistama Suomen Yleisradio Oy. Radiosta esitettiin päättäjien toiveiden mukaista ohjelmaa - sivistäviä puheohjelmia ja klassista musiikkia esitettiin kevyen musiikin kustannuksella. Ensimmäinen näköradiolähetys, kuten televisiota tuolloin kutsuttiin, tehtiin vuonna 1955. Elokuvateattereita ja -teollisuutta Suomessa oli ollut jo vuosisadan alusta lähtien.
Faktatietoutta:
- Rahanarvo: 1 € = 40 mk
Kyseessä on "vanhat" markat, ennen vuoden 1963 uudistusta jossa yksi uusi markka oli sata vanhaa markkaa. Vuoden 1956 alussa hintasäännöstelyn päätyttyä monien tuotteiden hinnat nousivat huomattavasti, mikä johti yleislakkoon ja 12 markan korotukseen tuntipalkoissa. Inflaatio kuitenkin söi hyödyn varsin nopeasti. - Koulujärjestelmä: Kuusivuotinen kansakoulu on kaikille pakollinen. Kansakoulun neljännen luokan jälkeen on mahdollisuus hakea oppikouluun. Oppikoulu jakaantuu viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon. Erillistä karsintaa lukioon ei keskikoulusta ole, mutta on varsin yleistä, että keskikoulun jälkeen lähdetään työelämään. Ylioppilaaksi pääseminen on harvinaista, ja ylioppilaita pidetään jo varsin pitkälle kouluttautuneina. Pelin vanhemmat hahmot ovat voineet käydä esim. harvakseltaan asuttuja alueita kiertävää kiertokoulua tai joidenkin tehtaiden yhteydessä olevia, työskenteleville lapsille tarkoitettuja kouluja.
- Ikärajoja: Naimattomat lapset tulevat täysikäisiksi 21 vuoden iässä, naimisissa olevat ovat automaattisesti täysikäisiä. Naiset voivat mennä naimisiin 17-vuotiaina, miehet 18-vuotiaina.
- Alkoholipolitiikka: Alkoholia saa ostaa Oy
Alkoholiliike Ab:ltä 21 vuotta täyttäneet
henkilöt. Oston yhteydessä heidän on esitettävä
viinakortti,
jonka avulla yksittäisen kansalaisen viinankäyttöä voitiin
seurata ja tarvittaessa rajoittaa.
Esimerkiksi sahdin ja oluen valmistaminen yksityiskäyttöön on sallittua, mutta kiljun ja ennen kaikkea pontikan (ponu, paloviina, korpiroju) ei. Erona kiljun ja sahdin välillä on käyttötarkoitus: sahdissa alkoholi on välttämättömänä makuaineena, kiljua taas tehdään juopumistarkoituksessa. Pontikan valmistusta pyritään estämään mm. vihjepalkkioilla. Alkoholinkäyttö on merkittävä yhteiskunnallinen keskustelunaihe ja raittiusliike elää vahvana. - Salaviina: Kieltolaki- ja sota-aika oli saanut suuren osan kansasta suhtautumaan hyvin lepsusti alkoholilakeihin. Pontikan valmistaminen ei ole tavatonta, vaikka laitteisto on laiton ja ratsioita tehdään niiden hävittämiseksi. Lisäksi juopumustarkoituksiin alkoholia haetaan mm. erilaisista tipoista (esim. yskäntipat), suu- ja hajuvesistä ja kolinoista. Lääkäreillä ja eläinlääkäreillä on mahdollisuus määrätä reseptillä puhdasta spriitä, joka on huomattavasti halvempaa kuin Alkoholiliikkeen myymä viina.
- Seksuaalivalistus: Liki olematonta.
Kouluissa saattaa myöhemmillä luokilla olla jotain kielikuvien
kautta valistusta aiheesta, mutta ehkäisy ei ole kauhean
tunnettu käsite. Ehkäisyvälineitä kuten kondomeja on
saatavilla, mutta ainakin maaseudulta niitä voi olla vaikea
löytää. Monilla tytöillä kuukautisten alkaminen on suuri
järkytys ja häpeän tai pelon aihe.
Suomalaisen seksin lyhyt oppimäärä