La Fiamma di Danza
Renessanssin aikana tanssiaissalit täyttää kultaan, hehkuviin väreihin ja kalliisiin kankaisiin pukeutunut väki. Huomion keskipisteenä on yksi pari tai tanssijaryhmä kerrallaan. Tanssijan käytöksen ja teknisten taitojen lisäksi myös näyttävillä puvuilla pyritään korostamaan kantajan tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mieluusti myös yhteiskunnallista ja taloudellista asemaa. Runsaan kultakirjailun ja koristelun käyttö oli renessanssiajan sääty-yhteiskunnan yläkerroksissa täysin luontevaa — ihmisen sosiaalisen aseman tuli näkyä selvästi myös hänen pukeutumisestaan.
Muodollisessa renessanssipuvussa on sekä miehillä että naisilla useita kerroksia päällekkäin. Miehen pukuun kuuluu aluspaita, istuva doublet-takki, viitta tai takki päällysvaatteena ja jalassa pitkät, jalanmyötäiset housut. Naisen puvussa on päällyspuku ja viitta tai takki, alla taas alusmekon lisäksi mahdollinen korsetti ja alushame sekä pitkät sukat. Kotioloissa ja vähemmän muodollisissa tilanteissa päällimmäisiä vaatekerroksia ei välttämättä käytetty. Hihat olivat useasti irtonaiset, ja niitä voitiin nähtävästi vaihdella tilanteen mukaan. Sekä miehellä että naisella voi olla päähineenä hattu, ja etenkin nuorten naisten hiukset on usein koristeltu esimerkiksi nauhoin.
La Fiamma di Danzan esiintymispuvut on toteutettu kullekin tanssijalle mieluisasti autenttisten maalauslähteiden ja tekstiililöytöjen mukaan. Renessanssin muodin mukaan puvuissa käytetään silkkiä, samettia, hehkuvia värejä ja kultakoristelua. Myönnytyksenä nykyajalle miehillä saattaa kuitenkin olla sukkahousut.