Kruununkaupungin kiltajärjestelmä

Palatsia ympäröivä Kruununkaupunki on täynnä monenlaisia ammatinharjoittajia, joilta niin kaupungin väki kuin aatelisetkin ostavat tarvitsemiaan hyödykkeitä. On aivan tavanomaista, että aatelisrouvat huolehtivat itse pukukankaidensa, korujensa, makeisten ja muun tarpeellisen ostosta, samoin kuin aatelisherrat kutsuvat miekkaseppiä, vaattureita, suutareita ja kauppiaita luokseen tarvitessaan jotain. Aatelisten puolesta kaupankäyntiä eivät siis hoida nimettömän seuranaiset tai palvelijat, eikä läheskään kaikilla aatelissuvuilla ole varaa kaikkiin niihin vaurauden merkkeihin, joita he mielihyvin halajaisivat. On hyvin tiedetty seikka, että jotkin aatelissuvut joutuvat silloin tällöin jopa lainaamaan rikkailta porvareilta kultaa kaikkiin tarpeellisiin menoihinsa.

Palatsia ympäröivän kaupungin käsityöläiset ja muut ammatin harjoittajat ovat järjestäytyneet kiltoihin, joiden tehtävänä on ylläpitää käsityön korkeaa laatua ja luotettavuutta ja verottaa kuninkaan puolesta ammatinharjoittajia kaupungissa. Kaupungissa toimii toistakymmentä eri ammattikunnan kiltaa, joista merkittävimmät ovat epäilemättä Seppäinkilta, Kankurikilta ja Kauppiaskilta, joihin kaikkiin kuuluu kymmeniä ammatinharjoittajia. Muista killoista osa on hyvinkin pieniä, vain muutamien ammatinharjoittajien ryhmittymiä. Kiltojen koko on suoraan sidoksissa kyseisen ammatin tarpeellisuuteen ja sen tuotteiden kysyntään.

Killan korkea-arvoisin henkilö on killan johtaja; Kiltamestari. Suurimmissa killoissa on tämän lisäksi yleensä varajohtaja. Kiltamestari ja varajohtaja ajavat killan asemaa Kiltaneuvoston kokouksissa ja raportoivat Kiltaneuvostolle tai tarvittaessa itse kuninkaalle tai tämän neuvostolle killan työskentelyä haittaavista epäkohdista, kuten liian korkeista veroista, rosvoista ja ryöväreistä ja kiltaa tai kiltalaisia kohdanneista onnettomuuksista, jotka estävät killan jäseniä toimimasta normaaliin tapaan.

Killan jäseneksi hyväksytään kuka tahansa tahrattoman maineen omaava nuori, joka on suorittanut vaaditun oppipoika-ajan kiltaan kuuluvan Mestarin palveluksessa ja suorittanut Mestarin määräämän ja killan hyväksymän mestarin kokeen. Kun hakija on hyväksytty, hän maksaa vuosittain killalle tuloistaan osan ja saa vastineeksi luvan harjoittaa ammattiaan kaupungissa sekä oikeuden hakea killalta apua tarvittaessa. Kiltaan kuulumattomat ihmiset eivät saa harjoittaa killan ammattia kaupungissa. Kuka tahansa kiltaan kuuluva ammatinharjoittaja saa ja hänen on toivottavaa ottaa itselleen oppipoika tai useampi ja kouluttaa heitä tuleviksi ammatinharjoittajiksi.

Kiltoja johtaa kaupungissa Kiltaneuvosto, joka kokoontuu Raatihuoneella viikoittain. Kiltaneuvosto on kiltojen ja samalla ammatinharjoittajien puolustaja, mutta tarvittaessa se ratkoo myös kiltojen välisiä erimielisyyksiä, väärinkäytöksiä sekä rikoksia. Kiltaneuvosto on viimekädessä vastuussa siitä, että ammatinharjoittajien maksamat verot päätyvät Kuninkaan kassaan. Kiltaneuvostossa on kaikkiaan yhdeksän jäsentä, jotka on valittu Kiltamestareiden tai kiltojaan käytännössä johtavien Mestareiden joukosta. Käytännössä paikka Kiltaneuvostossa on elinikäinen ja uusia jäseniä valitaan vanhojen poismenon jälkeen. Joskus joku on toki joutunut luopumaan paikastaan neuvostossa erilaisten selkkauksien tai syytösten takia. Kiltaneuvostoa johtaa puhemies, joka tällä hetkellä on Kankurikillan Kiltamestari Abram. Kiltaneuvoston puhemies on kutsuttu myös Kuninkaan neuvoston jäseneksi. Viimeaikoina Mestari Abram on ollut hyvin sairas ja hänen sijassaan Kuninkaan Neuvostossa istuu tälle hetkellä hänen tyttärensä Anna. Kiltaneuvostoa johtaa puolestaan kauppiaskillan Kiltamestari Mikkel Kultakäsi.


Takaisin